Hallitus ja talous
Kuntalaissa (23 §) on säädetty, että kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua. Vastuuta ei hallituksen jäsen pääse piiloon, vaikka kuinka mieli tekisi.
Naapurissa Iisalmessa nousi äläkkä, kun opettajia lomautettiin elokuussa, vaikka nyt marraskuun lopussa tilikausi näyttää päätyvän yli 6 miljoonaa euroa plussalle. Meilläkin vakavasti harkittiin kaupungin työntekijöiden lomautuksia syksyn aikana koronan vaikutusten vuoksi.
Valtio on yllättänyt kunnat positiivisesti: koronarahaa on ollut jaossa näinä poikkeuksellisina aikoina varsin avokätisesti, ja monen kunnan talous onkin vuoden lopussa kaikkien yllätykseksi plusmerkkinen.
Lomautuksille on aina oltava perusteet, eikä lomautuksia voi käyttää talouden korjausautomaattina, vaan toimintaa on sopeutettava rakenteellisin keinoin.
Koronakriisi ei vaikuta kuntien verotuloihin niin voimakkaasti kuin ennakoitiin, koska valtio on korottanut yhteisöveron jako-osuutta vuosille 2020 ja 2021. Aiemmin tänä vuonna ajateltiin, että vuosi 2021 on kuntatalouden raskain, mutta nyt vaikuttaisi, että kovimmat ajat osuvat vuodelle 2022.
Kiuruvesi haki tänäkin vuonna harkinnanvaraista valtionosuutta. Ajateltiin, että jos ei tänä vuonna, niin ei ikinä: sen verran kovasti koronakevät Kiuruvettä kohteli. Jokainen euro 900000:sta tulee tarpeeseen. Kevään julkisuus vaikutti varmasti positiivisesti päätökseen. Kuten kollega osuvasti totesi: Harkinnanvaraisen valtionosuuden saamista voi hyvin verrata arpavoittoon, eikä arpavoiton varaan voi kodin talouttakaan perustaa.
Tilanne on vähintäänkin poikkeuksellinen eikä koronarahaa ole luvassa samaan malliin tulevina vuosina. On myös huomioitava, että tämän vuoden tulokseen vaikuttavat jo monet oman toiminnan muutokset: muun muassa johtoryhmää on tiivistetty, on pärjätty sisäisillä sijaisjärjestelyillä, eläköityvien tilalle ei ole palkattu uusia sekä luovuttiin Rytkyn päiväkodista. Nämä toimet näkyvät viivan alla valtion koronatukien lisäksi.
Kuntaliiton mukaan kuntien toimintamenojen kasvu on voimakkaimmillaan vuosina 2020-2021. Kasvun ennakoidaan sen jälkeen muuttuvan maltillisemmaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelutarve kasvaa ja koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa palvelutarve pienenee joka puolella.
Toivotaan todella, että saamme kurottua alijäämän ajoissa umpeen, ja tämänhetkisten lukujen valossa siinä onnistuttaneen, jos saadaan kaikki tasapainottamistoimet maaliin saakka.
Painelaskelmien mukaan alijäämäpeikko palaa keskuuteemme 2020-luvun puolivälissä.
Kuntalain mukaan kunnan tulot ja menot tulee olla tasapainossa kunnan väestörakenne huomioiden. Koronapandemian vuoksi kaikki ennusteet sisältävät riskejä molempiin suuntiin. Kuntaliitto ohjeistaakin kasvattamaan puskureita heikompien vuosien varalle. Meillä Kiuruvedellä plussatulos menee aikaisempien vuosien syömävelan kattamiseen.
Hallitus vastaa myös strategisesta ohjaamisesta. Talouden tasapainotusryhmä onkin pyytänyt virkamiehiltä kiinteistöselvitystä, jossa tarkastellaan kaikkia kaupungin kiinteistöjä. Selvityksen tavoite on kartoittaa muun muassa rakennusten kunto, tulevat remontointitarpeet, käyttöasteet sekä tasearvot. Kaupungilla on valtava kiinteistömassa huollettavana ja hoidettavana.
Kolumni on julkaistu Kiuruvesilehdessä 25.11.2020