"Hankehumpalla" kohti investointeja
Sami Vainio kirjoitti kolumnissaan (SS (22.11.2023) osuvasti, että irrallinen fakta vie harhaan. Samoin käy, jos nostaa yksittäisen hankkeen tikun nokkaan ja koko EU-rahoituksen kuvaksi.Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) tärkein tehtävä on EU:n alue- ja rakennepolitiikan sekä kansallisten aluekehitysvarojen sovittaminen yhteen. Maakunnan yhteistyöryhmässä on jäseniä ja asiantuntijoita maakunnan keskeisiltä toimijoilta: muun muassa yrityselämästä, oppilaitoksista ja järjestöistä. Ennen päätöksentekoa maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö arvioi esitettyjen hankesisältöjen sopivuutta EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan ja maakunnan kehittämistavoitteisiin nähden. Lisäksi arvioidaan kustannuksia suhteessa hankkeen toimenpiteisiin.Hankkeet pisteytetään ja arvioidaan perusteellisesti. Arvioinnissa pärjäävät ja ohjelman mukaiset hankkeet rahoitetaan. Hankkeet käyvät läpi siis tiukan seulan, ja kunnista kantautuvan viestin perusteella välillä vähän turhankin tiukan. Lisäksi rahoittaja ja ohjausryhmä seuraavat hankkeen toimintaa tiiviisti. "Löysää rahaa" ei ole jaossa.EU-tukien kohdentamista linjaa komission hyväksymä Alue- ja rakennepolitiikan ohjelma sekä maakunnan valitsemat painopisteet, joista on käyty laajaa keskustelua eri organisaatioiden kesken. On muistettava, että hankerahalla kehitetään erilaisia innovaatioita ja prosesseja eteenpäin. Moni hanke siis konkretisoituu todelliseksi investoinniksi vasta vuosien jälkeen. "Kehityspakko" johtaa tuloksiin.Aikanaan kuntapäättäjänä tuskastuin, kun hankkeiden suunnitelmat ja visiot eivät valtuustokauden tai kahdenkaan kuluessa todellistuneet. Esimerkiksi Ylä-Savossa biotalouteen liittyviä hankkeita on ollut vuosien mittaan useita, mutta ilman aiempia hankkeita Suomen Lantakaasun tuleva investointi Kiuruvedelle tai Vieremän biokaasuterminaali eivät olisi koskaan edenneet tähän asti. Hankerahoituksella usein ensin testataan ja harjoitellaan, kokeillaan ja välillä myös epäonnistutaan. Jokainen hanke ja hankerahoitus vie kuitenkin tavoitetta eteenpäin: lähtökohtaisesti ne eivät ole mitään puuhastelua.Osana Itä- ja Pohjois-Suomea Pohjois-Savo saa EU-rahoitusta, jotta maakunta saavuttaisi muuta maata: rahoitus siis tasaa alueellisia eroja. Tukien ansiosta Pohjois-Savon yrityskanta, oppilaitokset, kunnat ja muun muassa tutkimusorganisaatiot ovat kilpailukykyisempiä.Mira Kokkonen (kesk.)Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtajaMaakunnan yhteistyöryhmän (MYR) puheenjohtaja