Itsensä toteuttava ennustus
On turha yrittää huutaa, että maalla on mukavaa. Siihenkin löytyy nyt rätinki, ettei näin ole ja ihmiset pakkaantuvat kolmeen suurimpaan kaupunkiin etelässä viimeistään vuonna 2040. Tätä aluetta kutsutaan Suomen kasvukolmioksi. Meillä on paljon tehtävää, jottei tutkimuksesta tule itseään toteuttavaa ennustetta. Elämää on ja on oltava muuallakin. Muusta Suomesta ei saa tulla vain luontoarvoiltaan merkittävää virkistäytymisaluetta, johon tullaan lepuuttamaan hermoja etelän oravanpyörästä.
MDI:n selvityksessä puhutaan myös "väestönkasvun sisäänpäin kääntymisestä". Tämä tarkoittaa sitä, että väestö valuu maakunnan reuna-alueilta keskuskaupunkeihin. En keksi yhtään esimerkkiä, milloin sisäänpäin kääntyminen tai kasvaminen voisi olla positiivinen ilmiö. Sisäänpäin kasvanut kynsi on kuulemma kovin kipeä ja sisäänpäin kääntynyt persoona kovin nuivaa seuraa.
Aluepolitiikka vaatii kasvojenkohotusta. Monelle hesalaiselle (eli entisille maalaisille) politiikolle ja virkamiehelle sana aluepolitiikka on jokin muinaisjäänne, joka sietäisi painua unholaan. Heidänkin tulisi kuitenkin muistaa juurensa ja se, että suurin osa Suomen luonnonvaroista ja yrityksistä sijaitsee Tampereen pohjoispuolella. Topakkaa tekemistä on muuallakin, siitä mainio esimerkki on Ylä-Savon ihme, joka vetää kasvullaan koko maakuntaa.
Muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Virossa tasataan voimakkaasti alueiden kehityseroja. Useinkaan kysymys ei edes ole kehityseroista, vaan siellä osataan tunnistaa ja osataan arvostaa alueiden erilaisuutta ja merkitystä. Alueita arvostetaan ja niiden panos koko yhteiskunnan menestymisen kannalta ymmärretään.
Jos MDI:n väestöennuste on märkä rätti meikäläisten kasvoille, tervehdin ilolla harvaan asuttujen alueiden työryhmän mietintöä. Siellä on konkreettisia tekoja, joilla tätä ihmisten pakkaantumista etelään voidaan torjua esimerkiksi verotuksella. Jään innolla odottamaan loppuraporttia. Ei nimittäin ole kenenkään etu, että maaseudulla väki vähenee ja kaupungeissa lisii. Asuntojen hinnat ja vuokrat nousevat, ja muualla maassa ei enää rakenneta. Monen nuoren perheen omakotihaaveet kaatuvat, kun talo itsessään ei riitä millään tavalla vakuudeksi.
Tällaiset MDI:n tekemät ennusteet, joita jo varmoina faktoina esitetään, syventävät entisestään maaseudun ja kaupunkien välistä juopaa. Moni maalla asuva miettii, onko kovasta tahdosta ja huolimatta mahdollista asua kotiseudulla. Moni hautaa omakotitalohaaveensa. Moni ei näe elämisen mahdollisuuksia omalla seudullaan tai edes lähikaupungeissa. Moni sellainenkin, joka on jo valintansa tehnyt, miettii valintansa järkevyyttä.
Rohkeutta ja hulluutta maalla asuminen tuntuu vaativan, ainakin jos median mielikuvaan katsoo. Uskon kuitenkin, että valtavirralle on aina vastavoima - jostakin löytyy aina se rohkea, joka kysyy: Hei, Rakas! Muutetaanko Savoon? <3
Kolumni on julkaistu Iisalmen Sanomissa keväällä 2019