Kysymyksiä ja vastauksia 1

1) Mitkä ovat koulukohtaiset oppilasennusteet? 

2) Mihin perustuvat säästöt, jotka saadaan kyläkoulujen lakkauttamisesta? Montako työpaikkaa häviää?

Tässä muutama luku kootusti (luvut ovat nyt syntyneitä oppilaita, nämä eivät ota huomioon muuttoliikettä hyvässä eikä pahassa): Luupuvedellä olisi vuonna 2025-26 yhteensä 42 oppilasta. Rytkyllä olisi 35 oppilasta. Kalliokylässä olisi 23 oppilasta. Lahnajoella olisi 30 oppilasta. Joillain vuosiluokilla ei ole kuin siis 1-2 oppilasta, jollain parhaimmillaan jopa 5. Toki pienimmät koulut ovat kaksiopettajaisia. Kyläkoulujen lakkauttamisen säästöt perustuvat siihen, että yhdessä isossa yksikössä saadaan ryhmäkoot täyteen ja henkilöstö siten paremmin käyttöön. Myös Nivalla oppilasmäärä on laskeva, joten "tilaa" on. 

Siksi ryhmä on päätynyt esittämään kaikkien kyläkoulujen lakkauttamista, koska samaa taloudellista hyötyä ei saada, jos osa kyläkouluista jäisi toimimaan. Yhtään opettajaa ei tarvitsisi henkilöstöennusteen mukaan irtisanoa, vaan hyöty saadaan eläköitymisten kautta. Eli eläkkeelle jäävän opettajan virka lakkaa, eikä uutta valita tilalle. Tavallaan yhtään työpaikkaa ei häviä, mutta yhtään uuttakaan ei tule enää auki. Eli ne eläköityvien opettajien virat lakkaavat olemasta. 

Toinen iso säästö tulee kiinteistökuluista. Koulurakennukset ovat iäkkäitä eivätkä ne ole energiatehokkaita (poislukien Luupuvesi). Kyläkoulut ovat nyt siinä kunnossa, että niissä pärjätään hyvin muutama vuosi (vuoteen 2025) ellei jotain yllättävää tapahdu. Niihin tehtiin jokin aika sitten kiinteistösuunnitelma, joka päättyy tähän vuoteen. (Toki korjataan edelleen kaikki mikä on pakko) Kaikissa koulukiinteistöissä on tulevina vuosina remonttitarpeita yli 4 miljoonalla eurolla. Sillä rahalla saadaan koulut pysymään vain nykyisessä kunnossa. Koulujen myynnin kautta tulee toki alaskirjauksia, jotka vaikuttavat viivan alle jäävään tulokseen, mutta vuosien saatossa niiden vuosittaiset ylläpitokustannukset jäävät pois. 

Itselle yksi suuri syy, miksi seison työryhmän esityksen takana on se, että nyt toimimalla meidän on mahdollista saada myös jotakin uutta. En haluaisi olla v. 2030 siinä tilanteessa, että kyläkouluilla on enää yksittäisiä oppilaita ja kyläkoulu on pakon edestä suljettava, mutta meillä ei ole koulukuntoisia tiloja taajamassakaan meidän koko Kiuruveden oppilaille. Tällä ennakoinnilla saadaan aikaan säästöjä, mutta mahdollistetaan myös investointi tulevaisuuteen. Koen, että uusi yhteinen koulu taajamassa on elinvoimatekijä. Kouluverkkoasia on ollut itsellekin kova pala. Viimeiset kaksi vuotta syytin sotea ja tein kaikkeni, ettei sotepuoli "vie" opetuksen ja sivistyksen ja muun hyvinvoinnin varoja. Tämän prosessin myötä on ollut kuitenkin pakko katsoa totuutta silmiin. Meidän ikärakenne on sellainen, että sotepuoli ansaitsee panostuksensa ja meidän on huolehdittava myös meidän ikääntyvästä väestöstä. Lisäksi puolueettomien tutkimuksien mukaan Ylä-Savon sote on toiminut tehokkaasti ja taloudellisesti.