Oma tahto
19.05.2022
Hallitus on antanut esityksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta eduskunnalle (IS 18.2.2022). Vuosi sitten lausuntokierroksella ollut esitys sai kovaa kritiikkiä, ja siihen onkin nyt tehty merkittäviä muutoksia. Esimerkiksi raiskauksen määrittelyssä keskeistä on uhrin oma tahto, ei vain se, mitä tekijä on tehnyt.
Raiskaus määritellään oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan sukupuoliyhteydessä olemiseksi sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Vapaaehtoisuutta ei ole siis se, jos yhdyntään on pakotettu tai ihminen ei ole muuten olosuhteiden vuoksi voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Voidaan todeta, että on ollut korkea aika saattaa seksuaalirikoslaki vastaamaan 2020-luvun ajattelua ja ilmapiiriä. Toivottavasti olemme tulleet kauas ajoista, jolloin lieventävä asiahaara saattoi olla uhrin vaatetus ja ulkonäkö tai päihtymystila. Milleniaaleista on varmasti käsittämätöntä, että raiskaus avioliitossa oli lakiteknisesti tuntematon käsite ennen 1990-luvun alkua. Puolison saattoi siis raiskata, eikä se ollut edes rikos. Säännös kirjattiin sukupuolineutraaliksi vasta vuonna 1999. Edelleen raiskauksen ja hyväksikäytön uhrit valitsevat liian usein vaikenemisen tien. Moni saattaa syyttää myös itseään, mikä on äärimmäisen surullista. Sunnuntain Savon Sanomissa (20.2.2022) kirjoitettiin, että urheilupiireissä seksuaalinen hyväksikäyttö on edelleen tabu. Ajat ovat muuttumassa, mutta edelleen erityisesti lasten ja nuorten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyy usein voimakasta vallankäyttöä, mikä saa uhrit ja mahdollisen sisäpiirin vaikenemaan. Saksassa asiantuntija-arvion mukaan hyväksikäyttötapauksia saattaa olla jopa 200 000. Uhrit tuntevat, ettei heitä oteta vakavasti. Omaa pesää ei haluta liata. Sama tilanne vaivannee kaikkia yhteisöjä, ei todellakaan vain urheilupiirejä. "Tunnen edelleen kehossani, miltä hyväksikäyttö tuntui. Pystyn vieläkin aistimaan paitsi kokemani kivun, toisinaan myös maun suussani", kertoo nimimerkki Andreas saksalaisella verkkosivustolla, jolle on koottu kirjoituksia hyväksikäytöstä. Monen oikeustaju on vaatinut lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista kovempia rangaistuksia. Uudessa lainsäädännössä vähimmäisrangaistus olisi kaksi vuotta vankeutta, mikä tarkoittaisi käytännössä aina ehdotonta vankeusrangaistusta. Lähtökohta on, ettei lapsi voi tehdä itse kunnollista päätöstä suostumisesta seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Enää ei mietitä, suostuteltiinko lasta vai pakotettiinko hänet. On korkea aika saattaa seksuaalirikoslainsäädäntö vastaamaan nykyaikaa ja uhrien näkökulmaa. Erityisen tärkeää on, että uhrien asema paranee ja laki huomioi myös sen, että seksuaalinen ahdistelu ei vaadi fyysistä kosketusta. Lienee sattumaa, että lakiuudistus saadaan aikaan, kun Suomessa on naishallitus. Ei on aina ei.Kolumni on julkaistu Iisalmen Sanomissa helmikuussa 2022.