Positiivisesti parempi Pohjois-Savo!

Nykyaikaisessa aluepolitiikassa olennaista on jokaisen alueen menestyminen omien vahvuuksien pohjalta. Keskustan puheenjohtaja, valtionvarainministeri Annika Saarikon lanseeraamaa ajatusta erityistalousalueista kehitetään eteenpäin konkreettisiksi teoiksi ja toimiksi.

Täällä meillä Pohjois-Savossa ja koko itäisessä Suomessa on syytä muuttaa näkökulmaa. Meidän ei pidä liikaa valittaa, kuinka "kippeitä ja kööhiä" ollaan, vaan päinvastoin suoristaa selkä ja kertoa kovaäänisesti, mitä kaikkea yhteistä hyvää tuotamme koko Suomelle. Ennenkaikkea meidän on kerrottava, miten paljon enemmän voimme tehdä hyvää, jos saamme kaikki tehot käyttöön. Sääliä ja sympatiaa emme kaipaa, vaan investointeja ja resursseja tason nostoon.

Pohjois-Savo ja koko itäinen Suomi on melkoinen aitta. Meiltä matkaa muualle Suomeen muun muassa maitoa, lihaa, viljaa, puuta ja metallia. Osaamista meillä on myös vedestä ja terveysteknologiasta. Bioenergian uudet hankkeet tuovat myös lisää potkua alueellemme. Matkailussa on myös paljon mahdollisuuksia.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on käynnistänyt Itäisen Suomen kehittämisvision valmistelun, jonka tavoitteena on entistäkin elinvoimaisempi Itäinen Suomi. Tähän työhön on kutsuttu mukaan myös Pohjois-Savo. Maakunnan on syytä ottaa visiotyössä vahva ja näkyvä rooli kykyjemme kautta.

Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) tapaamisessa työ- ja elinkeinoministeriön puheenvuorossa kerrottiin, ettei pelkkä tarve riitä, vaan pitää tuoda esille potentiaali. Tärkeää on yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja osaavan työvoiman saanti. Rahoitus olisi pystyttävä hyödyntämään vaikuttavasti.

Pohjois-Savon maakuntavaltuusto päättää uuden maakuntajohtajan valinnasta joulukuun kokouksessaan. Samassa kokouksessa valitaan myös maakuntahallituksen puheenjohtaja. Pohjois-Savon liitossa on tehty vahvaa vaikuttamistyötä vuosia, mutta muutoksessa on aina mahdollisuus parempaan.

Kolumni on julkaistu Iisalmen Sanomissa.