Talouden tasapainottamisen osaksi otettu kouluverkko ei ollut ryhmälle helppo ratkaisu. Itselleni keskustalaisena sivistystyöläisenä tilanne oli äärimmäisen vaikea ja monta huonosti nukuttua yötä tuli jo heti sanan kouluverkko jälkeen - mutta rooleissani vastuullisena kaupunginhallituksen ja työryhmän puheenjohtajana ja en voi ohittaa Kiuruveden lasten, työikäisten ja vanhusten määriin ja talouteen liittyviä faktoja. Laaja kouluverkko on ollut arvovalinta, joka on aikaisemmin voitu tehdä, kun talous on ollut paremmassa kunnossa. Valtio puolestaan lopetti pienten koulujen kertoimen jo 2000-luvun alkupuolella. Aiemmin kyläkoululainen toi rahaa kertoimella 1,6.

Talouden tasapainotusryhmän tavoite oli saada aikaan 2 miljoonan euron säästöt käyttötalouteen vuosina 2020-2023. Kouluverkkoratkaisua esiteltiin ensin toteutettavaksi jo vuonna 2023, mutta työryhmä halusi riittävästi aikaa yhtenäiskoulun suunnitteluun ja mahdolliseen rakentamiseen. Kouluille haluttiin antaa työrauha ja mahdolllisuus sopeutua tulevaan muutokseen. Suunnitelmallinen rakennemuutos tuo myös kaupungille mahdollisuuden miettiä paremmin työntekijöihin ja vaikkapa remontteihin liittyviä ratkaisuja kuin vaikkapa vuoden aikajänteellä tehtävät muutokset.

Yksittäisten virheiden vuoksi (esimerkiksi siivouskulut ja poistot) Perlaconin ja talouden tasapainotustyöryhmän laskelmilta on hävinnyt uskottavuus, eikä sitä saa takaisin uusilla ja uusilla laskelmilla. Ensimmäisetkin ovat perustuneet virkamiehiltä saatuihin tietoihin ja lukuihin - niihin olimme työryhmässä luottaneet. Virkamiehet tekevät työtään virkavastuulla, siitä ei pitäisi olla kenelläkään epäselvyyttä.Itse laskentamalli on Perlaconin käsialaa, mutta sen luvut ovat tulleet kaupungilta. Kommunikaatiota ja tuplatsekkausta virkahenkilöiden ja Perlaconin kanssa olisi pitänyt olla enemmän, voidaan jälkiviisaina todeta.

Viimeisimmissä laskelmissa eletään jo vuotta 2025. Sitä ennen oppilasmäärän putoaminen tuo noin 300 000 euron, jopa 500 000 euron säästöt. Alkuperäisissä laskelmissa tulokulma oli muutos nykyhetkestä vuoteen 2025. Näitä alkuperäisen laskelman säästöjä oppilasmäärän vähenemisestä lähdetään joka tapauksessa hakemaan kaupungin toiminnasta, kävipä kouluverkolle miten tahansa. Edelleen pidän perusteltuna, että ne ovat olleet laskelmissa mukana, koska sekin muutos on pystyttävä suunnitelmallisesti hyödyntämään ja se vaikuttaa talouteemme vuoteen 2025 mennessä.
Jokainen laskelma on johtanut samaan lopputulokseen: yksi yhtenäiskoulu tuo eniten säästöjä. Tulevaisuutta ei voi eurolleen ennustaa, vaan päätöksiä pitää pystyä tekemään suuntaa antavien laskelmien perusteella. Myös päätös, ettei tehdä mitään, on päätös.

Tällaisen halkipoikkipinoon-humanistin näkökulmasta tässä on nyt laskettu jo vähän liikaakin, koska mikään laskelma ei poista faktaa, että Kiuruveden kaupungin tulot ja menot, palveluverkko ja väestörakenne eivät ole tasapainossa. Tekipä valtuusto tänään minkälaisen ratkaisun tahansa, asian äärellä ollaan pian uudestaan. Kaupungin pitää saada katettua alijäämä vuosina 2023-2024. Se vaatinee vielä paljon töitä, ellei valtionosuudet ja verotulot merkittävästi muutu.

Ilman paljon parjattua Perlaconia emme olisi saaneet samaa määrää säästöjä aikaan kuin nyt. Talouden tasapainotusryhmän alkutaipaleella virkamiehistöltä ei tullut riittäviä ehdotuksia tasapainotustyön tueksi, vaan ylin johto tarvitsi ehdottomasti sparrausapua ulkopuolelta. Viranhaltijat valmistelevat ja esittelevät, luottamushenkilöt päättävät.

Kuntatalous ja kuntalaki lähtevät liikkeelle siitä, että kunnan on järjestettävä kuntalaisilleen kuntalaisten tarvitsemat palvelut - ja pidettävä taloudestaan huolta. Tämä on ollut talouden tasapainotustyöryhmän johtoajatus alusta saakka.

Se, että talouden ongelmista on puhuttu pitkään, ei poista ongelmaa, vaikka siihen varmasti turtuukin niin kuntalainen kuin kuntapäättäjäkin. Toimeen on pitänyt tarttua ja ratkaisuehdotuksia on pitänyt esittää. Valtuusto sitten ylimpänä päättää, mihin ratkaisuehdotuksiin lähdetään mukaan. Toivon todella, että valtuusto tekee ratkaisunsa faktojen perusteella - ei sen, kenen viesti on ollut sisällöltään mieluisin.

Kaikille kiuruvetisille lapsille ja nuorille kuuluu terveet, turvalliset ja toimivat oppimisympäristöt. Saa nähdä, jääkö tämä haaveeksi. Taajamakouluille kuntoselvitykset teetettiin vasta koulutyöryhmän pyynnöstä tammikuussa 2019. Edelliset isommat remontit on tehty 2000-luvun alussa, josta alkaa olla aikaa parisenkymmentä vuotta. Samaan malliin ei voida enää jatkaa, että remontoidaan sieltä täältä sen mukaa, missä ongelmia ilmenee. Myös taajamakoulujen kunnossapito vaatii suunnitelmallisuutta ja rahaa joka tapauksessa tulevaisuudessa. Halutaanko todella peruskorjata vielä Nivaa vai rakentaa uusi koulu?

Haluan kiittää työryhmää, viranhaltijoita ja kuntalaisia. Vaikeaksi tiedetty Kouluverkkokeskustelu on nyt aloitettu.
Saamme tänään nähdä, mihin kouluverkkokeskustelu osaltamme tältä syksyltä päättyy.